Raikas ulkoilma, valkoisenaan hohtava metsä. Hanki narskuu jalkojen alla askeltaen lumisella polulla. Miten onnelliseksi luonto voikaan ihmisen tehdä!

Pian kui­ten­kin nars­ku­mi­sen ää­net peit­ty­vät ilois­ten rie­mun­kil­jah­dus­ten al­le. "MAJA!" "Tuol­la­kin on maja!" "Men­nään tut­ki­maan!" Po­jat tut­ki­vat in­nois­saan juos­ten ym­pä­ris­töä ja jo­kai­ses­ta pus­kas­ta löy­tyy hei­dän mie­les­tään maja.

Innokkaat majan etsijät.

Välillä tutkittiin jälkiä lumessa. Mikäköhän tästä on mennyt ennen meitä?

Luonnossa olo on terapeuttista.

Vuo­den en­sim­mäi­nen ret­ki­päi­vä suun­tau­tui Sä­ky­län har­ju­rei­til­le ja koh­teek­si va­lit­sim­me Por­saan­har­jun nä­kö­a­la­laa­vun. Alu­eel­la on pal­jon mui­ta­kin upei­ta laa­vu­ja, jot­ka on sel­väs­ti mer­kit­ty opas­tei­siin ja kart­toi­hin. Jä­tim­me au­ton Kan­to­laa­vul­le, joka si­jait­see kä­te­väs­ti pi­ka­tien var­rel­la. Mat­kaa nä­kö­a­la­laa­vul­le ker­tyi noin 2,6 ki­lo­met­riä eli yh­teen­sä vä­hän pääl­le vii­si kil­saa, ja myös mei­dän 3-vuo­ti­aam­me jak­soi koko mat­kan tai­val­taa lä­hes mu­ki­se­mat­ta.

Har­ju­rei­til­lä oli help­po kul­kea, vä­lil­lä oli eh­kä hie­man tyl­sää­kin suo­raa kä­vel­len ja ni­men­sä mu­kaan vä­lil­lä jyrk­kää nou­sua. Tän­ne oli­si upea tul­la suk­sil­la! Ylös­päin mat­ka­tes­sa al­koi au­rin­ko tul­la esiin pil­vien ra­os­ta. Pe­ril­le pääs­ty­äm­me au­rin­ko pais­toi­kin jo täy­del­tä te­räl­tä ja maa­la­si mai­se­mat mie­let­tö­män upeik­si. Nyt ym­mär­rän mik­si tätä paik­kaa kut­su­taan ”pik­ku­la­pik­si”!

Harjureitiltä löytyy myös kuntoportaat! Nämä löytyvät näköalalaavulta.

Ansaittu evästauko eli makkaran paisto.

Joko ne on kypsiä?

Retkelijät.

”Pikkulappi” Ja näkymät kuulemma hyvällä kelillä ja tuurilla jopa pyhäjärvelle asti!

Yksi opastauluista joka löytyy porsaanharjun näköalalaavulta.

Herkkuvinkki

Teki mie­li lei­poa jo­tain hy­vää, ja löy­sin­kin Ma­ke­aa-blo­gis­ta kin­der­kää­re­tor­tun oh­jeen, jota oli heti pak­ko tes­ta­ta. Tämä kää­re­tort­tu so­pii ki­vas­ti pää­si­äi­seen, joka jo hää­möt­te­lee edes­sä! Vaih­doin al­ku­pe­räi­ses­tä oh­jees­ta maus­ta­mat­to­man tuo­re­juus­ton va­nil­ja­tuo­re­juus­toon ja li­sä­sin jouk­koon to­mu­so­ke­ria. Täyt­tee­seen lai­toin puo­li de­siä li­sää so­ke­ria. Nap­paa oh­je tal­teen ku­van al­ta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Sula suklaa sopii koristeluun ja on helppo toteuttaa.

Poh­ja:

4 mu­naa

1,5 dl so­ke­ria

2 tl va­nil­ja­so­ke­ria

1 dl pe­ru­na­jau­ho­ja

1/2 dl kaa­ka­o­jau­het­ta

1 tl lei­vin­jau­het­ta

Täy­te:

150 g mai­to­suk­laa­ta

2 dl kuo­hu­ker­maa

150 g val­ko­suk­laa­ta

200 g maus­ta­ma­ton­ta tuo­re­juus­toa tai va­nil­ja­tuo­re­juus­toa

1 dl to­mu­so­ke­ria

Ko­ris­te­luun:

Mai­to­suk­laa­ta

Val­ko­suk­laa­ta

Kin­der­suk­laa­ta

Oh­je:

Tee poh­ja: Lai­ta uu­ni läm­pe­ä­mään 200 as­tee­seen. Lai­ta lei­vin­pa­pe­ri sy­väl­le uu­ni­pel­lil­le. Vat­kaa mu­nat ja so­ke­rit kuoh­ke­ak­si vaah­dok­si. Se­koi­ta kes­ke­nään jau­hot, kaa­ka­o­jau­he ja lei­vin­jau­he. Sii­vi­löi jau­ho­se­os mu­na­vaah­toon pa­ris­sa eräs­sä ja kään­te­le va­ro­vas­ti.

Le­vi­tä tai­ki­na pel­lil­le ja pais­ta uu­nis­sa alim­mal­la ta­sol­la noin 10 mi­nuut­tia. Ku­moa poh­ja so­ke­roi­dul­le lei­vin­pa­pe­ril­le ja pois­ta pääl­lim­mäi­nen lei­vin­pa­pe­ri. An­na jääh­tyä.

Val­mis­ta täy­te: Ota tuo­re­juus­to huo­neen­läm­pöön. Pil­ko mai­to­suk­laa kul­hoon ja kuu­men­na 1/2 dl kuo­hu­ker­maa. Kaa­da ker­ma suk­laan pääl­le ja se­koit­te­le ta­sai­sek­si. Jätä odot­ta­maan. Su­la­ta val­ko­suk­laa mik­ros­sa pie­nel­lä te­hol­la ja pie­nis­sä eris­sä. Se­koi­ta tuo­re­juus­to peh­me­äk­si. Vat­kaa lop­pu ker­ma pak­suk­si vaah­dok­si. Yh­dis­tä val­ko­suk­laa ja tuo­re­juus­to. Kään­te­le jouk­koon vaah­do­tet­tu ker­ma.

Le­vi­tä en­sin jääh­ty­neen poh­jan pääl­le su­la­tet­tu mai­to­suk­laa jon­ka jäl­keen pääl­le lai­te­taan val­ko­suk­laa­mous­se. Rul­laa poh­ja tii­viik­si rul­lak­si. An­na aset­tua jää­kaa­pis­sa lei­vin­pa­pe­riin kää­rit­ty­nä pari tun­tia.

Ko­ris­te­le su­la­te­tul­la suk­laal­la ja kin­der­her­kuil­la. It­se rou­hin pääl­le myös val­ko­suk­laa­ta.

Nau­ti!

Kivoja leivontahetkiä!