Tammikuun työkalu lienee erinomainen suomalainen keksintö. Niitä valmistetaan muun muassa Raumalla myös vientiin.
Matti Laine
No vitsi vitsi. Onhan lumen luonti, auraus, lapiointi ja kolaus ihan tarpeellista, koska muuten yhteiskunta jumiutuisi täällä kylmässä Pohjolassa. Aika hyvin rankemmistakin myräköistä selviämme, vaikka iltapäivälehtien kauhuskenaarioihin perusteella tulossa olisi jotain ydinsotaakin pahempaa. Tappohelle nyt on tuttu kaikille, mutta joulukuun alussa eräs lehti kertoi, että Suomeen oli saapumassa RÄJÄHTÄVÄ pakkanen. Sitä odotellaan yhä. Luntakaan ei tule enää pyrynä, vaan kyseessä on valkoinen kurittaja.
Lunta on tullut kyllä Kauttuan huudeillakin tänä talvena ihan vanhan ajan normaalitalven verran, tuskin sen enempää. Pari lumetonta vuotta vain tuuditti luulemaan, että elämä onkin yhtä nurmikonleikkuuta. Toista oli silloin kun tepastelin metrisessä lumihangessa yli 30 asteen pakkasessa kohti oppikouluun vievää linjuria. Se oli sitä vanhaa hyvää aikaa.
Ihan vaaratonta puuhaa lumityöt eivät ole. Aika ajoin on muistutettu siitä, että kolaaminen voi käydä selän lisäksi sydämen päälle. Suojalumi saattaa painaa jopa 300 kiloa kuutiolta ja iso kola haukkaa aikamoisen kuorman. Vaikka siinä ei ole varoitustarraa kuten tupakkiaskissa, asia kannattaa pitää mielessä. Eniten vahinkoja sattuu miehille, jotka kuten tunnettua tekevät tätäkin hommaa verenmaku suussa. Naiset osaavat kuulemma ottaa lumityöt rennommin, joten – no jaa jääköön kirjoittamatta.
Koska on jo olemassa muun muassa puhejudon ja läskiksivetämisen kursseja, on aiheellista kysyä, miksi lumityökoulutus on kokonaan unohdettu. Kolaa oikein, kolaamalla kevyemmäksi tai kymmenen syytä kolata voisivat olla kurssien otsikoita. Se on mainio asia, että lumityöt eivät aiheuta riippuvuutta. En ole ainakaan nähnyt kenenkään kolaavan enää kesäkuussa
Kun on tarpeeksi kolannut, voi hyvällä omallatunnolla nauttia aidon roomalaisen pitsan kolan kanssa.
Matti Laine
Jostakin syystä olen ihastunut tilastoihin ja erilaisten asioiden mittaamiseen, vaikka olen huono matematiikassa. Niinpä olen testannut myös, miten rankkaa kuntoilua lumityöt ovat. Ja kyllä ne ovat. Oman rannetietokoneen mukaan reipas lumityö kulutti noin puolet siitä mitä maastohiihto. Eli tunnin kolaaminen vastaa puolen tunnin rapsakasta hiihtelyä. Energiaa kuluu tunnissa persoonasta riippuen 300–500 kilokaloria.
Siis koska tänään olen huhkinut lumitöissä tuhannen kalorin verran, sallin itselleni iltapuhteeksi roomalaisen pitsan kolan kera.