Kun vanhoina hyvinä aikoina palasi ulkomaan reissuilta, ilmassa oli aina pientä jännityksen tuntua. Mitä kotimaassa ja kotikulmilla olikaan tapahtunut? Postitoimistosta haettiin viikon aikana kertynyt, useimmiten muhkea paperinippu, jota selatessa ilta vierähti mukavasti.

Toista on nyt. Kaikki kotimaan kuulumiset voi lukea tuoreeltaan sieltä ”netistä”. Suorana olisi voinut seurata Trumpin askelia päivälehden digilähetyksestä, mutta Wavelin linna vei kuitenkin voiton. Ja hyvä niin.

Las­ku­kir­jei­den­kin kau­his­te­lu on taak­se jää­nyt­tä ai­kaa. Sin­ne ne me­ne­vät jo­hon­kin e-pank­kiin. Raha häi­pyy ti­lil­tä suu­rem­paa hä­lyä pi­tä­mät­tä.

Di­gi­a­jan vai­ku­tus mat­kus­ta­mi­seen al­kaa jo sii­tä, kun len­to­lip­pu räp­säh­tää pu­he­li­me­si näy­töl­le kum­mal­li­se­na häk­ky­rä­nä, jota sa­no­taan QR-koo­dik­si.

Ka­dun­kul­mis­sa nä­kee en­tis­tä har­vem­min la­ka­nan ko­koi­sia kart­to­ja tut­ki­via mat­kai­li­joi­ta. Sen si­jaan nyt kul­je­taan mat­ka­pu­he­lin kä­den jat­kee­na. Ek­sy­mi­sen mah­dol­li­suus on pie­ni kuin pyy maa­il­man­lo­pun edel­lä. Maa­gi­sen kä­den­jat­keen ruu­dul­ta nä­kyy si­jain­ti­si ja reit­ti et­si­mää­si paik­kaan eri­lai­sil­la me­no­pe­leil­lä. Ää­ni huo­maut­taa heti, jos olet hiip­pai­le­mas­sa on­ne­si ohi. Kun­ta­ta­son­kin suun­nis­ta­ja pär­jää lois­ta­vas­ti.

Ei­kä sii­nä kaik­ki. Kun yh­te­nä il­ta­na vie­rai­lim­me si­si­li­a­lai­seen ruu­an ra­vin­to­las­sa, niin seu­raa­va­na päi­vä­nä kone ker­toi, et­tä näy­tät pi­tä­vän ita­li­a­lai­ses­ta ruu­as­ta. Pe­rään se mo­ko­ma heit­ti muu­ta­man vaih­to­eh­don so­pi­vis­ta ruo­ka­pai­kois­ta. On siis syy­tä käyt­täy­tyä reis­suil­la asi­al­li­ses­ti. Mitä jos oli­si ek­sy­nyt pu­nais­ten lyh­ty­jen alu­eel­le!

Di­gi­sa­na­kir­jas­ta voi het­kes­sä tar­kis­taa, mitä ruo­ka­lis­tan lamp­re­dot­to tai pol­po a fei­ra tar­koit­taa. Ei tule etee­si leh­män ma­ha­lauk­kua tai mus­te­ka­lan lon­ke­roa, el­let ni­mit­täin ha­lua. Jäl­kim­mäis­tä voi­sin kui­ten­kin suo­si­tel­la.

Ai­mo an­nos ek­so­tiik­kaa on siis ka­don­nut. Sil­ti olen ot­ta­nut uu­det kons­tit mie­li­hy­vin käyt­töö­ni. Eh­kä tyk­kään hel­pos­ta elä­mäs­tä. En nyt enem­pää pa­neu­du sii­hen kau­heu­teen, et­tä nämä pal­ve­lut tie­tä­vät kai mi­nus­ta enem­män kuin minä it­se. En­ti­sai­kaan hom­man hoi­ti­vat ky­län juo­ru­kel­lot.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Matkapuhelimen kartta on tehokas, mutta vanhojen paperikarttojen kanssa oli jännittävää eksyskellä.

Matti Laine

Reis­suil­la niin ko­ti­maas­sa kuin ul­ko­mail­la on tul­lut yhä va­kuut­tu­neem­mak­si sii­tä, et­tä mat­kai­lu ja kult­tuu­ri­pal­ve­lui­den tuot­ta­jien on ol­ta­va ak­tii­vi­ses­ti ver­kos­sa – ha­lu­si tai ei.

Ja jo ai­ko­ja sit­ten on to­det­tu, et­tä puo­li­kuol­lut verk­ko­si­vu ei rii­tä. Ny­ky­ra­vin­to­la tar­jo­aa päi­vän me­nun so­mes­sa, ta­pah­tu­ma muis­tut­taa ole­mas­sa­o­los­taan tois­tu­vas­ti vi­de­oi­ta hyö­dyn­tä­en. Eu­ras­ta­kin löy­tyy hy­viä esi­merk­ke­jä.

Alu­een mat­kai­lu­her­kut sen si­jaan ovat esil­lä vai­sus­ti. Ai­na­kin mi­nul­le Goog­len kart­ta tuo esiin vain nel­jä koh­det­ta koko Py­hä­jär­vi­seu­dul­ta. Eri­lai­sia ha­ku­sa­no­ja ko­kei­le­mal­la voi tes­ta­ta seu­tu­kun­nan nä­ky­vyyt­tä.

On­han se ras­saa­vaa, kun pi­tää ol­la mu­ka­na veis­puu­kis­sa, twit­te­ris­sä, pin­te­res­tis­sä, ins­tag­ra­mis­sa ja mitä nii­tä nyt on­kaan. Vie­rai­ta kie­li­ä­kin pi­täi­si vil­jel­lä. Al­kaa keit­tää muu­ten­kin kuin hel­teil­lä. Eh­tii­kö te­ke­mään sitä var­si­nais­ta työ­hom­maan­sa, jos koko ajan pi­tää vies­tiä? On myös hy­väk­syt­tä­vä to­si­a­sia, et­tä ver­kos­sa ei voi ol­la täy­del­li­nen. Mei­kä­läi­sen, vä­hän van­hem­man ih­mi­sen nä­kö­kul­mas­ta koko net­ti on kau­he­aa silp­pua.

Mil­le­kään or­ga­ni­saa­ti­ol­le ei vas­tuu­ta esi­mer­kik­si mat­kai­lun verk­ko­vies­tin­näs­tä voi ko­ko­nai­suu­des­saan sä­lyt­tää. Yk­sit­täis­ten toi­mi­joi­den on ol­ta­va ak­tii­vi­sia. Siis­pä. Tar­vi­taan kou­lu­tus­ta, jot­ta löy­tää it­sel­leen so­pi­vim­mat käär­me­kei­tot. Kun osaa hom­man, ei ai­kaa kulu tur­haan sut­taa­mi­seen.

Kunnon tarinaan kuuluu loppukevennys: Kauttuan Timmintie liki 60 astetta viileämpänä kuin tätä kirjoitettaessa.

Matti Laine