Blogi
Kaisa
 
Lammila
Olen säkyläläinen puutarhuri ja floristiopiskelija, työni on kukkakaupan alalla. Innostuin hyötykasvien kasvatuksesta harrastemielessä muutama vuosi sitten ja nyt käytössäni on kerrostaloasujan unelma - lainakasvihuone ja pieni lavapuutarha! En syntynyt viherpeukaloksi, mutta pienin askelin oppinut uutta ja yleensä vielä sieltä kantapään kautta. Kirjoittelen täällä blogissa kesäkuulumisiani kasvihuoneelta ja sen ulkopuolelta.
13.9.2016 8.26

Metsä GO!

Olen tietämättäni harrastanut jo vuosia erittäin suosittua juttua, mutta en ole tajunnut puhua siitä kellekään. Tällä idealla olisi saattanut lyödä jopa rahoiksi! Kuljeskelen siis ulkona erilaisissa paikoissa ja koitan löytää erivärisiä lajeja, jotka ilmestyvät eteeni milloin missäkin. Yksi ehkä tunnetuimmista ja suosituimmista lajeista on väriltään keltainen. Oikein hyvään paikkaan saattaa kerääntyä muitakin ihmisiä ja sitten kisaillaan, kuka saa napattua itselleen… SIENET! Miksen tajunnut, että tästä voisi kehittää maail­man­laa­juisen ilmiön?!?

Pokemonit liikuttavat kadulla, sienet metsässä!

Pokemonit liikuttavat kadulla, sienet metsässä!

Sie­nes­tyk­ses­sä ja Po­ke­mon Go:ssa on ihan oi­ke­as­ti to­del­la pal­jon sa­maa. Muu­ta­man mer­kit­tä­vän eron olen kui­ten­kin huo­man­nut: Kun olin pie­ni, sie­ni­met­sään läh­det­tiin yleen­sä iso­van­hem­pien seu­ras­sa. Olen kuul­lut, et­tä po­ke­mon­jah­tiin mum­moa ei mie­lel­lään huo­li­ta mu­kaan. Toi­saal­ta taas sie­nes­tää voi ai­na, met­säs­sä ei kos­kaan ole al­ka­nut ”ser­vu la­gaa­maan”. Po­ke­mo­ne­ja pyy­dys­tet­tä­es­sä ak­ku tyh­je­nee, mut­ta sie­ni­met­säs­sä tar­po­mi­nen sen si­jaan la­taa sii­tä in­nos­tu­nei­den akut. Muu­ten pyö­ri­tään hy­vin­kin pit­käl­ti sa­mo­jen tee­mo­jen ym­pä­ril­lä, jos­kus tu­lee saa­lis­ta ja toi­si­naan pi­tää pa­la­ta tyh­jin kä­sin ko­tiin.

Ensimmäinen sienistoppi saavutettu.

Ensimmäinen sienistoppi saavutettu.

Jes, hyvä saalis!

Jes, hyvä saalis!

Kas­vi­huo­net­ta lai­tan hai­kein mie­lin pik­ku­hil­jaa tal­vi­te­loil­le. Olen saa­nut hy­vän sa­don, mut­ta nyt kas­vit al­ka­vat jo näyt­tää vi­lui­sil­ta. Yh­te­nä yö­nä oli paik­ka pai­koin läm­pö­ti­la ol­lut nol­las­sa tai hie­man pak­ka­sel­la, joku ker­toi au­ton ik­ku­noi­ta­kin raa­pu­tel­leen­sa. Mi­nul­la on hiu­kan tois­ta­sa­taa chi­liä vie­lä kyp­sy­mät­tä ja mie­tin, mi­ten rat­kai­si­sin asi­an. Ker­ros­ta­lon kui­va huo­neil­ma saat­taa hou­ku­tel­la pai­kal­le vi­han­nes­pun­kin, va­lais­tus­ta pi­täi­si li­sä­tä. Tun­tuu et­tä syk­syä koh­den hyö­ty­kas­vien kans­sa puu­hai­lus­ta kat­ke­aa in­nos­tuk­sen te­rä­vin kär­ki. En kui­ten­kaan raas­ki luo­pua näis­tä jo yli met­ri­sis­tä chi­li­pen­sais­ta­ni, vaan ko­kei­len, mi­ten yh­tei­se­lo nii­den kans­sa läh­tee su­ju­maan si­sä­ti­lois­sa.

Vielä muutama sadonkorjuu ja kausi on paketissa.

Vielä muutama sadonkorjuu ja kausi on paketissa.

Kun olen kor­jan­nut vii­mei­set­kin to­maa­tit ja kur­kut, niin kii­ku­tan kas­vit kom­pos­tiin ja pe­sai­sen vie­lä ken­no­le­vyt puh­taak­si. Li­säk­si pi­tää tar­kis­taa, et­tä le­vyt ovat kaik­ki­al­ta py­sy­neet kiin­ni, sil­lä syys­tuu­li nap­paa her­käs­ti fals­kaa­van huo­neen mu­kaan­sa. Tal­vel­la kas­vi­huo­neen ka­tol­ta pi­tää muis­taa har­ja­ta lun­ta pois, plus­sa­ke­lil­lä pie­ni­kin lu­mi­pei­te tuo no­pe­as­ti lii­kaa pai­noa ken­no­le­vy­jen kan­na­tel­ta­vak­si.

Syyskuun väriloistoa.

Syyskuun väriloistoa.

Mi­nul­la on täs­sä syk­syl­lä tu­los­sa yk­si isom­pi so­mis­tusp­ro­jek­ti, jon­ka ins­pi­raa­ti­o­na toi­mi­vat syys­kas­vit ja nii­den upea vä­ri­lois­to. Li­säk­si olem­me hie­man re­mon­toi­neet asun­nos­sam­me, ja aja­tuk­sis­sa­ni on suun­ni­tel­la yh­teen huo­nee­seen vi­her­si­sus­tus­ta. Yl­lät­tä­vää kyl­lä, mut­ta tä­män­het­ki­nen tren­di­kas­vi vai­kut­tai­si ole­van sa­ni­ai­nen! Pe­rin­tei­nen sul­ka­sa­ni­ai­nen on kui­ten­kin it­sel­le­ni lii­kaa, mut­ta esi­mer­kik­si hius­sa­ni­ai­nen voi­si ol­la pas­se­li hie­man var­joi­sem­paan paik­kaan. Vi­her­si­sus­tus it­ses­sään on nyt se jut­tu, ol­lut jo muu­ta­mia vuo­sia. Jo yk­si­kin vi­her­kas­vi tuo huo­nee­seen ko­dik­kaan tun­nel­man, ko­ke­mat­to­man kan­nat­taa luot­taa am­mat­ti­lai­sen oh­jei­siin kas­vi­va­lin­nois­sa.

Luonnosta saa vielä monenmoista syötävää ja materiaalia erilaisiin projekteihin.

Luonnosta saa vielä monenmoista syötävää ja materiaalia erilaisiin projekteihin.

Luon­nos­ta saa nyt hy­vää ma­te­ri­aa­lia eri­lai­siin is­tu­tuk­siin tai tuu­nausp­ro­jek­tei­hin, kan­nat­taa hyö­dyn­tää puis­ta pu­don­neet ok­sat ja muut ri­sut. Pih­la­jat ovat täl­lä het­kel­lä täyn­nä mar­jo­ja, ko­ris­teel­li­suu­den li­säk­si pih­la­jan­mar­ja muut­tuu mo­nek­si keit­ti­ös­sä. Eh­kä hap­pa­man ma­kun­sa vuok­si hie­man ali­ar­vos­tet­tu mar­ja on myös ra­vin­to­ar­voil­taan to­del­la hyvä, re­sep­te­jä löy­tyy hui­kea mää­rä!

Näihin tartun seuraavaksi somistustehtävän tiimoilta.

Näihin tartun seuraavaksi somistustehtävän tiimoilta.

Pihlajanmarjasato vailla vertaa, annetaan näille happamille marjoille mahdollisuus!

Pihlajanmarjasato vailla vertaa, annetaan näille happamille marjoille mahdollisuus!

Kun syys­työt vaih­tu­vat lu­men­luon­nik­si, on hyvä het­ki miet­tiä seu­raa­vaa ke­vät­tä ja ke­sää. Tuu­mai­len vil­je­ly­kier­toa la­va­puu­tar­has­sa­ni, mitä oli tänä vuon­na mis­sä­kin ja kuin­ka mak­si­moi­da en­si ke­sän sato paik­ko­ja vaih­ta­mal­la. Sie­me­niä nap­si­taan par­haim­mis­ta tal­teen ja kui­va­taan odot­ta­maan seu­raa­vaa kas­vu­kaut­ta. In­nok­kaim­mat har­ras­te­li­jat kuu­lu­vat vaih­to­rin­kei­hin, hy­väk­si to­de­tut tai han­ka­las­ti saa­ta­vil­la ole­vat sie­me­net vaih­ta­vat ket­ju­kir­jeis­sä omis­ta­jaa.

Nau­ti­taan ul­ko­sal­la näis­tä kir­peis­tä syys­päi­vis­tä, kuka mi­tä­kin jah­da­ten, tai ha­ra­van­var­teen no­ja­ten.

Näköislehti

Menovinkit

Instagram

Menovinkit

Instagram