Ainakin 80-luvulla syntyneet muistavat varmaan saarnan nälkää näkevistä lapsista, jos ei syönyt lautastaan tyhjäksi. En tiedä, oliko joku sen ajan kasvatustrendi, mutta monella aikalaisellani on tästä jonkinlaisia muistoja, enemmän ja vähemmän traumaattisia. Kummitteleekohan tämä muisto mielessäni, koska marjametsään mennessäni näkemykseni omasta ja puolison marjatarpeesta sekä pakastimen vetoisuudesta saa hervottomat mittasuhteet. Lopun syksyä poden vielä huonoa omaatuntoa niiden marjojen puolesta, jotka jäivät metsään.

Tämän viikon värisuora näyttää tältä.

Kaisa Henttinen

Olen kuul­lut, et­tä tuo­ta män­nä­vuo­sien pöy­tä­ta­pak­las­sik­koa ei enää suo­si­tel­la käy­tet­tä­väk­si, ja hyvä niin, olen täyn­nä maa­il­man­tus­kaa muu­ten­kin. Uu­sin alu­e­val­tauk­se­ni on met­sä­va­del­ma, jota on hak­kuu­au­ke­at pul­lol­laan. Va­del­mas­ta voi­si käyt­tää myös leh­tiä, mut­ta mar­jas­tus­huu­mas­sa­ni se on jää­nyt tois­si­jai­sek­si asi­ak­si. Myös mie­he­ni sai jon­kin­lai­sen mar­ja­he­rä­tyk­sen ja il­moit­ti hy­vis­sä ajoin, et­tä hän aut­taa iä­käs­tä su­ku­lais­ta­ni ja poi­mii hä­nen pu­nai­set vii­ni­mar­jan­sa me­hus­tus­ta var­ten. En malt­ta­nut pi­la­ta tätä kau­nis­ta aut­ta­vaa kä­de­no­jen­nus­ta ker­to­mal­la, et­tä ky­sees­sä on ken­ties lä­hi­tie­noon suu­rin ja sa­toi­sin yk­sit­täi­nen pen­sas. 20 lit­raa myö­hem­min mar­jo­jen li­säk­si mies oli kyp­sä, mut­ta mehu ei lopu kes­ken. Iki­nä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Nämä muuttuivat mehuksi.

Kaisa Henttinen

Leh­ti­kaa­li on viih­ty­nyt la­van­kau­luk­ses­sa eri­no­mai­ses­ti, ja se on tuot­ta­nut mah­ta­van sa­don. Leh­ti­kaa­lia ti­tu­lee­ra­taan voi­ma­vi­han­nek­sek­si, sil­lä se si­säl­tää pal­jon mm. C-vi­ta­mii­nia ja mui­ta­kin tär­kei­tä ra­vin­to­ai­nei­ta. Käy­tän leh­ti­kaa­lia pais­tet­tu­na, sel­lai­se­naan, teen sip­se­jä tai su­jau­tan smoot­hien jouk­koon. Moni aras­te­lee vih­rei­den käyt­töä smoot­hie­is­sa, mut­ta kun lait­taa se­kaan tar­peek­si jo­tain he­del­mää tai mar­jo­ja, niin it­se­ä­ni ei ai­na­kaan sa­laat­tien maku häi­rit­se. Jos teen pel­käs­tään vi­hers­moot­hien, niin tai­tan ma­kua sit­ruu­nan tai li­men me­hul­la. Su­raut­te­len ai­ka pal­jon vi­han­nek­sia, he­del­miä ja mar­jo­ja juo­ta­vaan muo­toon, koen, et­tä täl­lä ta­voin nii­tä tu­lee syö­tyä (tai juo­tua...) enem­män. Olen vä­hen­tä­nyt mai­to­tuot­tei­den käyt­töä jon­kin ver­ran, smoot­hien poh­ja­na käy­tän esim. koo­kos- tai kau­ra­juo­maa, vih­reis­sä ver­si­ois­sa toi­mii par­hai­ten vesi. Omis­ta kas­va­teis­ta juo­mik­si pää­ty­vät myös kurk­ku, nok­ko­nen ja sit­ruu­na­me­lis­sa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

C-vitamiinipitoinen lehtikaali tuottaa runsaasti satoa ja sitä voi käyttää monella tavalla.

Kaisa Henttinen

Seu­raa­vak­si pi­täi­si al­kaa kui­vaa­maan yrt­te­jä, suu­rin osa niis­tä tu­lee käy­tet­tyä sel­lai­se­naan, mut­ta esi­mer­kik­si lips­ti­kas­ta ajat­te­lin vär­kä­tä lie­mi­kuu­ti­on kor­vik­kei­ta keit­to- ja pa­ta­ruo­kiin. Lips­tik­ka on mi­nul­la kas­va­mas­sa en­sim­mäis­tä vuot­ta, ja sii­tä on­kin keh­key­ty­nyt liki met­rin kor­kui­nen pen­sas. Ke­vääl­lä tai al­ku­ke­säs­tä lips­ti­kan nuo­ris­ta leh­dis­tä voi teh­dä mau­kas­ta keit­toa.

Olen käy­nyt kat­sas­ta­mas­sa myös sie­ni­a­pa­jat, kan­ta­rel­li lie­nee vä­hän myö­häs­sä tänä vuon­na – on­ko syy­nä sit­ten vii­le­äh­kö kesä, kui­vuus vai mikä, mut­ta ai­na­kin mi­nun apa­jil­la­ni on ol­lut sel­väs­ti edel­li­siä vuo­sia hei­kom­min tar­jon­taa. No, muu­ta­man pik­ku ki­pal­li­sen kas­ti­ke­sie­niä olen saa­nut ke­räil­tyä kui­ten­kin, ja näyt­tää sil­tä, et­tä sup­pi­lo­vah­ve­ro­a­kin on tu­los­sa. Met­säs­sä käp­päi­ly on pa­ras­ta, ja jos siel­tä jo­tain tu­lee kan­net­tua ko­tiin, niin se on vaan pelk­kää plus­saa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Olen viettänyt paljon aikaa näin. Pakastin on ratkeamispisteessä.

Kaisa Henttinen

Kas­vi­huo­nees­ta saa vie­lä jon­kin ai­kaa sa­toa, mut­ta sit­ten kas­vu­kau­si al­kaa ol­la syys­lan­noi­tuk­sia vail­la pa­ke­tis­sa. Tämä kesä ei ol­lut eh­kä pa­ras mah­dol­li­nen, mut­ta ei mi­nus­ta huo­no­kaan. Aja­tuk­set on kui­ten­kin täs­sä vai­hees­sa jo osit­tain en­si vuo­des­sa, olen jon­kin ver­ran teh­nyt suun­ni­tel­mia seu­raa­vaa kas­vu­kaut­ta aja­tel­len. Ihan en­sim­mäi­se­nä tie­tys­ti toi­von, et­tä vii­ni­köyn­nök­set me­ne­vät tal­ven yli, mut­ta on tul­lut myös uu­sia mie­len­kiin­non koh­tei­ta, esi­mer­kik­si tyr­nin kas­va­tus kiin­nos­taa ko­vas­ti. Tä­män ku­lu­van ke­sän yl­lät­tä­jä on ol­lut pu­nai­nen suip­po­pap­ri­ka, jol­ta en odot­ta­nut lii­ko­ja. Se on tuot­ta­nut mu­ka­vas­ti sa­toa ja ma­ke­ah­kot pap­ri­kat tu­le­vat kyl­lä heti syö­dyk­si lei­vän pääl­lä tai sa­laa­tin jou­kos­sa. Tätä kas­va­tan var­mas­ti en­si vuon­na­kin!

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tämän kesän yllättäjä kasvihuoneessa on makea suippopaprika!

Kaisa Henttinen

Tämä lop­pu­ke­sä on hy­vää ai­kaa ko­hen­taa pe­ren­na­penk­ke­jä, is­tut­taa uu­sia ja ja­kaa van­ho­ja kas­vus­to­ja. Mo­ni­vuo­tis­ten kas­vien ja nur­mi­kon lan­noi­tus on myös syy­tä muis­taa, elo­kuu on oi­kein hyvä ai­ka näil­le toi­men­pi­teil­le. Syys­lan­noi­tus teh­dään en­nen kas­vin leh­tien kel­las­tu­mis­ta, mut­ta sen vai­ku­tuk­set nä­ky­vät vas­ta seu­raa­va­na vuon­na.

Smoothieresepti

1 leh­ti­kaa­lin leh­ti

puo­li­kas avo­ca­do

1 pa­kas­te­pi­naat­ti­kuu­tio (Ape­tit)

1 ba­naa­ni

1 rkl chi­an­sie­me­niä

kui­vat­tua nok­kos­ta

tyr­niä

mus­ti­koi­ta

nes­teek­si koo­kos- tai kau­ra­juo­maa

Tur­vo­ta chi­an­sie­me­niä koo­kos- tai kau­ra­juo­mas­sa yön yli. Li­sää lo­put ai­nek­set ja su­rau­ta blen­de­ril­lä si­le­äk­si smoot­hiek­si.