Mitä teidän joulupöytäänne kuuluu? Olen huomannut, että täällä Lounais-Suomessa joulupöydässä on joitain eri ruokia kuin oli kotonani Kaakkois-Suomessa. Kuitenkin, kun ruokapöytää jouluna katsoo, raaka-aineina on käytetty oman tilan, vesistöjen ja metsän satoa. Voisi jopa sanoa, että talvikauden pula-ajan aineksia: juureksia, sieniä, marjoja, kuivattuja hedelmiä, kalaa, lihaa… Perinteet kumpuavat kaukaa, ja silloin ”ennen vanhaan” joulupöytään laitettiin sitä, mitä sattui talvella olemaan saatavilla.
Joulupöytä houkuttelee herkuttelemaan!
Jos mietitään täydellistä lautasmallia ja ateriaa, siihen tarvitaan siis:
Hiilihydraattia (Tärkein energiaravintoaineemme): Peruna, perunalaatikko, lanttulaatikko, porkkanalaatikko, riisipuuro, sekametelisoppa, joululimppu, rosolli, marjat ja hillot, vihannessäilykkeet ja sienet.
Proteiinia (Lihasten rakennusaine): Kinkku, lihat, kalat, maksalaatikko (josta myös aimo annos rautaa), juustot ja maitotuotteet.
Rasvaa (Energiaravintoaine ja aivoille erittäin tärkeä ravintoaine): Kinkusta, lohesta ja maitotuotteista.
Kuten huomaatte, eiväthän ne joulun perinteiset ruoat olekaan niin epäterveellisiä, että niistä pitäisi tuntea kovasti pahaa mieltä jälkeenpäin. Myöskään ruokailijalle, joka ei syö punaista lihaa, ei pitäisi jäädä nälkä. Sen verran kasvispitoista ruoka on. Tietenkin ruoanvalmistuksessa on eri tapoja, ja se monesti määrääkin, kuinka terveellistä ruoka lopulta on. Tarvitseeko ”kunnon jouluruokaan” aina hurjat määrät sokeria ja rasvaa, vai pärjäisikö sitä vähän vähemmällä määrällä tällä kertaa?
Marmeladi on yksi joulun kestoherkuista.
Kristiina Hemminki
Sitten päästään kohtaan: Joulun herkut. Piparit, tortut, kakut, suklaat, marmeladit, glögi, juustot, juomat… Oivoi. Kyllähän niitä herkkuja on. Niitä on myös ihan ympäri vuoden… Ainahan niitä on saatavilla kaupoista. Mutta jouluna niitä PITÄÄ syödä. Muina vuodenaikoina ei tulisi mieleenkään syödä torttuja luumuhillolla, mutta kun joulu tulee, menee helposti pellillinen nuin vain. Miksiköhän? Sitä voimme jokainen itse pähkäillä. Miksi annamme itsellemme luvan mässäillä oikein kunnolla, jotta voidaan sitten olla harmissaan uuden vuoden alussa? Nimimerkillä: Kerran söin jouluna itseni hotkimalla niin ähkyyn, ettei meinannut henki kulkea…
Mutta NOU HÄTÄ! Jos syö 80% hyvin ja terveellisesti, voi 20% olla ”hupsista”-osastoa! Syö joulupöydän antimia maltillisia määriä, hitaasti mauista nauttien ja santsaa vain, jos on ihan ihan pakko. Muista tämä: tieto siitä, että maha on täynnä, kulkeutuu aivoihin vasta 20 minuutin päästä. Jotta välttäisit ähkyn, syö siis rauhallisesti nauttien. Meillä päin Etelä-Karjalassa ruoka on jouluna pöydässä kauan, jotta jokainen saa käydä särpimässä lisää sitten, kun siltä tuntuu. Jouluna ei pitäisi olla mihinkään kiire! Jos syöt itsesi järkevästi kylläiseksi terveellisillä jouluruoilla, jää herkuille vähemmän tilaa. Näin vältät siis ähkyn myös niiden kanssa. Kuuntele omaa kehoa ja oloa, nauti joulusta maltilla!
Rauhallista Joulua!
Puhelimet kiinni, sähköpostit lomalle, kalenteri hetkeksi narikkaan! Ihanaa yhdessäoloa, rauhaa, lämpöä ja hyvää ruokaa. Siitä on joulu tehty!
Ihanaa Joulun aikaa kaikille!
Maria